Hybridilämmitys 2017-10-15T20:41:41+00:00

Hybridilämmitys – tietopaketti

Hybridilämmitys tarkoittaa sitä, että talon vesikiertoiseen lämmönjaossa käytetään hybridivaraajaa, johon on liitetty vähintään kaksi erilaista lämmönlähdettä. Hybridilämmitysjärjestelmä on muokattava ja se pyrkii hyödyntämään paremmin omavaraisenergiaa ostoenergian asemesta. Hybridivaraajaan kannattaa liittää vesikiertoinen tulisija ja aurinkokeräimet. Ylläpitolämmityksen voi varmistaa sähkövastuksella tai ilma-vesilämpöpumpulla. Lisäksi hybridilämmitys on investointikuluiltaan pienempi kuin esimerkiksi maalämpöjärjestelmä. Hybridivaraajassa lämpö kerrostuu tehokkaasti välilevyn ja ohjausputkiston avulla.

Lämmönlähteet

Haluatko tietää enemmän jostain määrätystä lämmitystavasta ja sen soveltuvuudesta kohteeseesi? Katso lisätietoa kunkin tuoteryhmän pääsivulta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Olemme koonneet tähän yleisimpiä kysymyksiä hybridilämmityksestä lyhyine vastauksineen. Hybridilämmitysjärjestelmän suunnittelussa kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan riittävän aikaisessa vaiheessa, kun talon luonnoskuvat ovat tehty.

Maalämpö on yleensä paras lämmitysmuoto yli 200 neliöisissä taloissa, jossa lämmitysenergian tarve on suuri. Alle 200 neliöisissä taloissa kannattaa harkita hybridijärjestelmää. Hybridijärjestelmän investointikustannukset ovat maalämpöä pienemmät varsinkin, jos takka hankitaan joka tapauksessa. Vesikiertotakan etu on se, että sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti osana talon lämmitysjärjestelmää. Se voidaan asentaa myös maalämpöpumpun rinnalle täydentämään lämmitysjärjestelmää korkeilla pakkasilla, jolloin myös maalämpöpumpun sähkön kulutus on varsin korkealla tasolla. Myös aurinkokeräimet toimivat maalämpöpumpun rinnalla erinomaisesti, koska tällöin maalämpöpumpulle saadaan enemmän käyttötunteja, ja ne vähentävät kesäisin maalämpöpumpun lyhyitä käyttöjaksoja.
 Vesikiertotakan käytettävyys ja hyöty on suurempi kuin perinteisissä varaavissa tai ilmakiertoisissa takoissa. Nykyaikaisessa passiivienergiarakentamisessa tarve tulisijasta tulevalle säteilylämmölle on pieni, minkä vuoksi perinteinen tulisija lämmittää tilaa helposti liikaa. Vesikiertotakan lämpö johdetaan energiavaraajaan ja jaetaan tasaisesti talon lattialämmitykseen. Samalla saadaan tuotettua myös talon lämmin käyttövesi.
Jos vesikiertotakkaa, -liettä tai -kiuasta käytetään säännöllisesti, aurinkokeräimet ovat todennäköisesti parempi vaihtoehto talon lämmönlähteeksi. Verrattuna lämpöpumppuihin, aurinkojärjestelmät ovat toimintavarmempia ja pitkäikäisempiä eivätkä ne vaadi huoltoa. Ilma-vesilämpöpumppu kannattaa hankkia, kun sähköllä tapahtuvan ylläpitolämmityksen osuus on suuri ja takkaa tulee käytettyä satunnaisesti vain tunnelman vuoksi. Tällöin ilma-vesilämpöpumppu huolehtii ylläpitolämmityksestä, ja vesitakalla saadaan säästöjä kovemmilla pakkasilla.  
Siinä missä aurinkokeräinten hyötysuhde on yli 80 % on aurinkopaneeleiden hyötysuhde alle 20 %. Sama energiamäärän tuottamiseen täytyy olla siis pinta-alaltaan nelinkertainen määrä aurinkopaneeleita! Suosittelemme, että uudiskohteeseen valitaan ensin aurinkokeräimet, ja järjestelmää voi täydentää myöhemmin aurinkopaneeleilla pienentämään ostoenergian määrää. Sähkölämmitteiseen saneerauskohteeseen, jonka käyttövesivaraaja on alle 10 vuotta vanha, kannattaa laittaa mieluummin panelit kuin keräimet. Keräinten asennus nimittäin edellyttää yleensä varaajan vaihtamista aurinkokierukan omaavaksi, mikä nostaa järjestelmän hintaa noin 2000 euroa ja hintaero aurinkopaneeleihin jää pieneksi. Aurinkopaneelien etu on, että tuotettua sähköä voidaan käyttää muuhunkin kuin lämmitykseen. 
Varaajan kokoon vaikuttavat  talon koko ja lämmitysenergian tarve. Esimerkiksi 150 neliöisen talon hybridivaraajan kooksi suosittelemme yleensä 1000 litraa, jotta iltaisin lämmitetyn vesikiertotakan energia riittää vuorokaudeksi eteenpäin. 1000 litran varaajaan saadaan varattua energiaa noin 60 kWh. Kun tyypillisesti -20 asteessa talon lämmitysenergian tarve on 3 kW kytkeytyy sähkövastus päälle 20 h kuluttua. Sähkövastus asennetaan varaajan yläosaan, jotta 2/3 varaajan tilavuudesta lämpiää pelkästään vesitakalla tai auringolla. Sähkövastus mitoitetaan talon tarpeiden mukaan, mutta normaalisti riittää 6 tai 7,5 kW vastus.

Varaajaa valittaessa on syytä ottaa huomioon myös teknisen tilan koko. Suositeltava koko on 4-6 neliötä.

Vuonna 2021 pientalojen tulee olla lähes nollaenergiatasoa. Siihen päästään hyödyntämällä tulisijoista saatavaa lämpöä ja aurinkolämpöä. Esimerkiksi 130 neliöisessä talossa asuvan 4 henkisen perheen vuotuinen lämmitysenergian tarve on 10-12.000 kWh. Lämpimän käyttöveden osuus on tästä lähes puolet. Lämmönlähteiden ei tarvitse olla kovin järeitä. Aurinkokeräimillä ja vesitakalla voidaan kattaa 80% talon lämmitysenergian tarpeesta, milloin suoralla sähköllä tapahtuvaan ylläpitolämmitykseen kuluu 2-3k kWh. Jos käyttösähköä kuluu vuodessa 3000kWh, päästään nollaenergia-tavoitteeseen asentamalla 5 kWp aurinkosähköjärjestelmä.

Lehtiartikkeleita kohteistamme

Seuraavissa lehtiartikkeleissa asiakkaamme esittelevät heidän taloihinsa toteuttamiamme hybridilämmitysjärjestelmäratkaisuja.

Vesitakka pienensi sähkölaskua kolmanneksella

Talomestari 1/2017

Ilmalämmitystä kehitettiin energiaa säästävämmäksi liittämällä siihen vesikiertoinen takka.

illankulutus-small

Illan kulutukseen sähkö omista akuista

Talomestari 4/2016

Kun sähkön saa talteen omiin akkuihin, riittää sitä käytettäväksi myös illalla.

lammolla12016

Kolminkertainen hybridi lämmittää Klaukkalassa

Lämmöllä 1/2016

Öljykattila sai rinnalleen vesikiertokiukaan, vesikiertotakan sekä aurinkokeräimet.

meidantalo11-2014

Lämmityskulut kuriin – aurinkokeräimet katolle

Meidän Talo 11/2014

Asensimme vihtiläiseen omakotitaloon puukattilan ja ilma-vesilämpöpumpun rinnalle aurinkokeräimet.

rintamamiestalo hybridilämmitys

Rintamamiestalo uusiksi katosta lattiaan

Lämmöllä 3/2014

Öljylämmitteisen rintamamiestalon katolle  asennettiin aurinkokeräimet ja avotakka korvattiin tyylikkäällä vesikiertotakalla.

aurinkokeräimet ja vesikiertotakka öljyn rinnalla

Viihtyisää asumista vähemmällä öljyllä

Lämmöllä 1/2014

Aurinkokeräimet ja vesikiertotakka vähensivät espoolaisen perheen öljynkulutuksen 3000 litrasta 800 litraan vuodessa.

sopuisa-kolmiliitto

Öljyn, takan ja auringon sopuisa kolmiliitto

Talomestari 1/2013

Öljylämmitteisen pientalon energiatuotanto muuttui, kun käyttöön otettiin vesikiertoinen takka ja aurinkolämpö.

uusiutuva energia toimii

Uusiutuva energia toimii

Talomestari 4/2017

Uuden kivitalon lämmitysjärjestelmän muodostavat maalämpöpumppu, aurirtkokeräimet ja aurinkosähkö

aurinkokeräimet-small

Aurinkokeräimet ja vesikiertotakka lämmittävät

Talomestari 4/2016

Kolmen kuukauden sähkön kulutus lämmityskauden lopulla vain 800 kWh.

pusila-small

Passiivitalossa on monta energianlähdettä

Nurmijärven Sähkön asiakaslehti 1/2016

Tässä passiivitalossa on yksi monipuolisimmista asentamistamme hybridilämmitysjärjestelmistä.

savukvartsitalomesteri

Asuntomessujen ekologisin pientalo

Talomestari 5/2015

Honka Savukvartsi kohteessa käytettiin ekologisia materiaaleja ja puuta sekä aurinkoa hyödyntävää talotekniikkaa.

savuhartsi

Käyttäjäystävällinen lämmitysjärjestelmä

Vexve Oy 20.8.2015

Vantaan asuntomessuilla kohteeseen ”Savuhartsi” asentamamme vesikiertotakkasydän ja aurinkokeräimet kattavat 80 % talon lämmitysenergian tarpeesta.

lahienergiaa-takka

Lähienergiaa omalta katolta ja tontilta

Rakenna oikein 1/2015

Puistolaan rakennettiin energiatehokkuudeltaan huippuluokkaa oleva talo, jonka päälämmön lähteitä ovat aurinkokeräimet ja vesikiertotakka.

hybridiratkaisu puutaloon

Hybridiratkaisuna vesi, aurinko ja sähkö

Talomestari 7/2014

Ekologisen puutalon hybridilämmityksen muodostavat, puulla lämpiävä vesitakka, katolle asennettavat aurinkokeräimet ja sähkö.

passiivitalo aurinkokeräimet

Ilmaisenergiat hyötykäyttöön

Talomestari 5/2013

Passiivitalossa vesikiertoinen talteenottopiippu hyödyntää varaavan takan ja puulieden hukkalämpöä, jota aurinkokeräimet täydentävät.

vesikiertotakka uudiskohteessa

Aurinkokeräimet+vesitakka – vastaisku sähkölle

Talomestari 5/2013

Idmanit lämmittävät taloaan päivittäin vesikiertotakalla, jolloin lämpöpumppua ei tarvita. Tutustu perheen tekemiin laskelmiin.

monienergialampopumppu

Monipuolinen monienergialämpöpumppu

Talomestari 10/2012

Maalämmön asemesta, perhe päätti ottaa lämpöä talteen auringosta, takasta ja maapiireistä. Kaikkea ohjaa älykäs monienergialämpöpumppu.

Suomen edistyksellisin talo?

Kiinteistö ja Energia 8/2017

Runsaan vuoden asuinkäytössä ollut palvelukoti yhdistää aurinkosähkön, aurinkolämmön ja maalämmön sekä maakylmän.

nummelan lampo

Aurinkolämpö maakaasun isoksi tueksi

Vihdin uutiset 11.8.2013

Nummelan Lämpö Oy hankki taloyhtiöihinsä polttoöljyn tilalle maakaasun ja yhdisti siihen Vihdin teholtaan suurimmat aurinkokeräimet.