Aurinkokeräimet, vesikiertotakka ja -kiuas lämmittävät

Talomestari 4/2016
Kategoriat:
Avainsanat Kategoriat Aurinkokeräin Vesikiertokiuas Vesitakka
Asennetut tuotteet:

Kolmen kuukauden sähkön kulutus lämmityskauden lopulla vain 800 kWh

Vuosi sitten lokakuussa lohjalainen Kaisa Åkerman muutti maaseudulle uuteen lamellihirsitaloonsa. Hän valitsi talonsa energianlähteeksi uusiutuvan energian eli puun. Sillä hän voi kattaa 70-80 prosenttia talonsa lämmitysenergian tarpeesta.

– Koska kasvihuoneeseen ei voi muuttaa, hirsitalo oli mielessäni heti seuraavana vaihtoehtona. Vesikiertotakka ja -kiuas eivät ole laiskan ihmisen järjestelmä, muttei ole paha mieli, kun käyttää uusiutuvaa energiaa. Minulla on ympärilläni 5,5 hehtaarin perintötontti, josta saan puut, huonekasvi-, puutarha- ja kasvimaaharrastaja Åkerman kertoo. Tontilla on liiteri, jossa on tilaa kahdeksan kuormalavallista. Lisäksi puita on autokatoksessa ja märkätiloissa, jossa on toistaiseksi tilaa ammeen puuttumisen takia.

Takkatuli ja lämpö samalla

Ensimmäisen vuoden puut Åkerman on saanut isänsä tekeminä, mutta tarkoituksena on hankkia klapikone itselle. Sirkkeli, mönkijä ja peräkärry hänellä jo ovat.

– Saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli takkatulen ja torpan lämpimäksi, Åkerman sanoo. Talossa on neliöitä 144, ja ovellisia huoneita on vain kolme- muuten olohuone ja keittiö ovat yhtenäistä, avaraa tilaa. Sauna on erillisen ulko-oven takana ympäriltä muuratuissa märkätiloissa, joten kiukaalla ja takalla on yhteinen keskusmuuri.

Kesällä vain aurinkoenergiaa

Kesällä takkaa ei välttämättä tarvitse lämmittää ollenkaan, sillä Åkerman saa käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan energian katolta, 10 neliön alalta, viidestä sarjaan kytketystä aurinkokeräimestä.

– Huhtikuusta kesäkuuhun sähkönkulutukseni oli vain 800 kWh, kun se oli sitä edeltävinä kuukausina ainakin kaksinkertainen. Koska muutin taloon syksyllä, aurinkoenergiasta ei ollut talveksi apua veden lämmittämisessä. En voinut leikkaukseni tähden saunoakaan useaan kuukauteen.

Tulevaisuudessa käyttösähkökin?

Kaisa Åkermanin isä oli vesikiertolämmitysjärjestelmiä myyvän Ekolämmöx Oy:n yrittäjän tuttu, joten hän sai tietoa energiajärjestelmien eri mahdollisuuksista sitä kautta.

– Ekolämmöxin Kari Balk on vähän kuin Pelle Peloton. Toivoisin, että tulevaisuudessa saataisiin kehitettyä myös se, miten käyttösähkön eli valaistuksen ja kodinkoneiden energian voisi senkin saada uusiutuvasta energiasta, Åkerman esittää.

Kahden näytön säätöjä

Yksin -tai eläimiensä ja kasviensa ympäröimänä asuva Åkerman on saanut säätöihin ja ongelmatilanteisiin lämmitysjärjestelmässään aina apua Kari Balkilta.

– Tämä on talon lennonjohto, ja täällä minä saan koskea vain kolmeen näyttöön: lattialämmityksen säätöön, lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon ohjaimeen, esittelee Kaisa Åkerman erillisessä teknisessä tilassa, jonne mahtuu myös 1,5 kuution lämminvesivaraaja. Takkaan tuli yhden tiilen lohkeama lämmityskauden aikana, ja se vaihdettiin heti.

Edullinen ja huoltovapaa

Järjestelmä maksoi asennettuna noin 15 000 euroa, ja Åkerman pitää sitä energiaratkaisuna edullisena. Kari Balk kertoo, että järjestelmällä on erittäin vähän huollon tarvetta. Hormit pitää nuohouttaa kerran vuodessa. Kuluva osa on kiertovesipumppu, jonka kestoikä on yli kymmenen vuotta. Sen hankintahinta on noin 200 euroa. Aurinkokeräinten nesteet on vaihdettava kymmenen vuoden välein.

Lämpöä myös ikkunoiden kautta

Vesikiertotakkaa Kaisa Åkerman polttaa lämmityskaudella pari tuntia illassa.

– Lattialämmitys on minulla kesäaikana säädettynä vain 17-18 asteeseen, koska lähestulkoon kokonaan etelään suunnatut, suuret ikkunat tuovat sen verran lämpöä myös auringosta – muutoin se on 20 asteessa.

Kesällä takkaa ei välttämättä edes tarvita, kun aurinkokeräinten lisäksi lämmönlähteenä on vielä kiuas.

Kiukaassa hyvät löylyt

Kiukaassa ei ole Åkermanin mukaan mitään muuta vikaa kuin se, että siinä niin ovat putket näkyvillä.

-Näyttää siltä, että se on miesten suunnittelema. Mutta löylyt kiukaassa ovat hyvät

– tulipesä ja kivitila ovat suuria, Kaisa Åkerman kertoo. Hän nauttii löylyjenjälkeen terassilla hiljaisuudesta ja luonnon äänistä ympärillään. Omaa ääntään pitävät myös kanat, kukko, koirat ja kauempana kaksi mehiläispesää.

Teksti: Mira Piispa