Rintamamiestalo uusiksi katosta lattiaan

Lämmöllä 3/2014

Kimmo ja Tea Rahkamaa asuvat unelmiensa talossa. Ilmaiseksi tai ilman työtä ei koti kuitenkaan syliin tipahtanut, sillä vanhaa rintamamiestaloa on remontoitu mittavasti. Ulko- ja sisäpinnat on uusittu, lisäsiipi rakennettu, matalakellariin tehty reilut varasto-, sauna- ja vierashuonetilat. Koko 300 neliön komeuden lämmittää öljy- sekä vesikiertoinen takka. Aurinkokeräimet tuovat öljylaskuun mukavasti säästöä.

Rahkamaat totuttelevat kaksin asumiseen. Molemmat tyttäret ovat aloittaneet syksyllä opiskelijaelämän toisella paikkakunnalla. Tilaa on reilusti ja iso talo puutarhoineen vaatii tietenkin huolenpitoa. Nuorekas pariskunta ei ihan heti kuvittele muuttavansa esimerkiksi kerrostaloon, josta molemmilla on aiempaa asumiskokemusta.

-Olen asunut nuoruusvuoteni omakotitalossa ja kyllä se on se rakkain asumismuoto, toteaa Kimmo Rahkamaa.

Puoliso Tea on samaa mieltä. Kerrostaloasuminen Perkkaalla oli tietyn elämänvaiheen ratkaisu, nuoren parin ensimmäinen yhteinen asunto.

Ympäristöä säästävää lämmitystä

Nykyisessä osoitteessa Rahkamaat ovat viihtyneet jo reilut 20 vuotta. Iso piha omenapuineen, grillikatoksineen ja uima-altaineen tarjoaa puitteet moneen puuhaan -jopa siinä määrin, että lomamatkoja ulkomaille ei edes kaipaa. Urheilullinen pariskunta nauttii myös luonnossa liikkumisesta kesät talvet, ja tähän ympäristö tarjoaakin mainiot mahdollisuudet.

-Talo on ollut aina öljylämmitteinen. Emme nähneet mitään syytä luopua öljystä, mutta halusimme rinnalle uusiutuvaa energiaa. Niinpä katolla on Savo-Solarin aurinkokeräimet ja vanha avotakka muutettiin vesikiertotakaksi, kertoo Kimmo.

Autotallin katolla on aurinkokeräimiä hieman muistuttavat muovikennot ja putkitukset – kennot keräävät auringon lämpöä talteen ja putket johtavat sitä uima-altaalle, jonka vesi pysyy näin sopivan lämpimänä. Kesäheiteillä vesi tosin lämpeni yli 30-asteiseksi, joten lämmitykselle piti laittaa stoppi.

Rahkamaiden rintamamiestalossa on matala kellari, alakerta ja yläkerta. Matala, parin metrin korkuinen kellari ei syönyt rakennusoikeutta, ja sinne saatiin mukavasti sopimaan muun muassa tekninen tila ja kaksi 1500 litran muovista öljysäiliötä.

– Lämmityslaitteiston kattila on 15 vuotta vanha. Poltin uusittiin tänä vuonna. Kattila käytetään sen elinkaaren loppuun. Kun suunnittelimme lämmitysremonttia, vaihtoehtoina olivat alussa myös maalämpö ja erään urakointiliikkeen ehdottama kahden ilmalämpöpumpun ja varaavan takan yhdistelmä.

Kimmo Rahkamaa sanoo, että ympäristöystävällisyyden lisäksi vaakakupissa painoi estetiikka ja asumismukavuus. Takkatulen voittajaa tunnelmanluojana ei taida helpolla löytyä, ja lisäbonuksena on tietenkin lämpö, joka saadaan hyötykäyttöön.

Esteettistä silmää miellyttäviä ratkaisuja

Katon kolme 6 neliömetrin aurinkokeräintä on nekin asennettu niin, että ne ovat lappeen suuntaiset ja kallistumaa tulee noin 30 astetta. Maksimaalinen hyöty saataisiin jyrkemmästä asennuksesta, mutta se pomppaisi ikävästi silmään muusta rakenteesta. Estetiikan piikkiin menee sekin, että taloa osin varjostava iso koivu jäi paikalleen, vaikka sitä suositeltiin kaadettavaksi auringon tieltä.

Olohuoneen sydän, vesikiertoinen takka, rakennettiin vuonna 2013 avotakan tilalle. Vanhan takan purkutyön ja uuden verhoilun teki A P Funkkistakka, jota Rahkamaat kiittävät hienosti ja siististi hoidetusta työstä. Näiden lisäksi urakkaan liittyi sangen runsaasti putkituksia ja läpivetoja, jotka olivat välttämättömiä varaajan toiminnan sekä ohjauksen ja jäähdytyksen turvaamiseksi. Putkityöt teki ansiokkaasti LVI-palvelu Havantola.

Takassa pääosa puun polttamisesta kertyvästä energiasta menee vesisäiliössä olevan 50-litraisen vesimassan lämmitykseen. Takan säiliöstä lämmin vesi pumpataan lämminvesivaraajaan, josta kiertovesipumppu kuljettaa sen pattereihin.

Vesikiertotakan sekä ohjaustekniikan asensi Ekolämmöx. Öljylämmityksen ohjaustekniikka talossa oli jo entuudestaan.

Asennus tapahtui elokuussa 2013. Lauhan viime talven takia on vielä vähän hankala arvioida, miten hybridiratkaisu on vaikuttanut öljyn kulutukseen, eikä aurinkokaan päässyt asennusajankohdan takia näyttämään koko kapasiteettiaan.

-Jos ajattelee silkkaa rahansäästöä, edullisimpiakin vaihtoehtoja olisi ollut, sanoo Kimmo. Toisaalta raha ei ollut ratkaiseva tekijä, enemmän painoarvoa saivat uusiutuvan energian hyödyntäminen ja päästöttömyys.

Rahkamaiden talo on tähän mennessä vaatinut noin 4000 öljylitraa lämmön ja käyttöveden tuottamiseen. Pariskunta seuraa energiankulutusta ja toteaa, että kaikki säästö on aina kotiinpäin.

-Jos säästöä tulee 1000 litraa vuodessa, olen erittäin tyytyväinen. Jos säästö on 500 litraa, ei sekään ole huono saavutus.

Teksti: Marja Berisa