Uusiutuvaa energiaa edullisin kustannuksin

Talomestari 2/2018

Pusilat rakensivat huomisen talon, jossa hyödynnetään monipuolisesti eri hybridilämmitysratkaisuja

Pusilan perheen rakennusprojektin tavoitteena oli, että asumiskustannukset ovat mahdollisimman edulliset ja samalla hyödynnettäisiin järkevästi ekologisesti uusiutuvaa energiaa. Passiivikivitalon hydridilämmitysjärjestelmä on monipuolinen kokonaisuus erilaisia lämmönlähteitä. Kaksi vuotta sitten Nurmijärven Klaukkalaan valmistuneeseen taloon rakennettiin huomisen tekniikka jo eilen.

-Haluamme jättää mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Kaipa tässä oli myös vähän halua olla edellä kävijä ja näyttää, mitä kaikkea talossa voi olla, toteaa Juha Pusila.

Järjestelmä suunniteltiin perheen käyttötarkoituksiin ja elämäntyyliin sopivaksi

Talon katolla on kolme aurinkokeräintä (kooltaan yhteensä kahdeksan neliötä), jotka keräävät auringon energian nesteeseen ja siirtävät ilmaisen lämmön teknisen tilan varaajaan.

Katolla on kolme aurinkokeräintä

Katolla on myös 22 sähköä tuottavaa aurinkopaneelia (yhteensä 35 neliötä), joiden piikkiteho on 5 500 kW. Periaatteessa aurinkopaneelit tuottavat enemmän sähköä kuin talo kuluttaa vuodessa, mutta pimeään aika an Pusilat joutuvat ostamaan sähköä.

Talossa on myös vesikiertotakka, vesikiertokiuas ja kiukaassa hormikeräin, joiden lämmittämä vesi pumpataan varaajaan. Teknisen tilan hybridivaraajaan on mahdollista liittää myös lisää lämmönlähteitä.

Talon ilmanvaihtokoneessa 80 prosentin hyötysuhde ja se on varustettu lämmöntalteenotolla. Talon alle on asennettu myös 200 metrin maapiiri eli maalämpöputkisto, jossa kiertävä neste esilämmittää talon tuloilmaa talvella kymmenen asteen verran ja jäähdyttää sitä vastaavasti kesällä.

– Se menee päälle, kun ulkona on kuusi astetta pakkasta tai vastaavasti 25 lämpöastetta, Juha Pusila kertoo.

Myös sähkö käytössä

Tavoitteena oli, että päälämmitys kauden ulkopuolella eli maaliskuusta lokakuuhun kaikki lämmitykseen ja käyttöveteen tarvittava energia tulee katolta.

-Aikaisin keväällä ja loppusyksystä talossa riittää käytännössä saunan kiukaan tuottama lämpö yhdistettynä siihen mitä katolta kertyy. Pärjätään ilman takkaa. Tehokkaimman auringonpaisteen ajan pärjätään pääsääntöisesti katon tuotolla, Juha Pusila kertoo kahden vuoden kokemuksella.

Varaajassa on myös sähkövastus.

– Päälämmityskauden aikana kuluu jonkin verran sähköä. Kolmen pesällisen poltto illalla pitää talon ja käyttöveden lämpimänä yön yli, mutta päivällä talo siirtyy sähkölle, erityisesti vuodenaikana, jolloin katolta kertyy vähemmän lämpöä ja sähköä. Talo lämpiää sähköllä myös ollessamme reissussa.

-Jos haluttaisiin pärjätä kokonaan ilman sähköä, pitäisi takassa polttaa kylmään vuodenaikaan puuta kaksi kertaa vuorokaudessa, aamuin illoin.

Kiertovesipumppu pumppaa lämpimän veden takan vesisäiliöstä teknisen tilan hybridivaraajaan. – Tekninen tila on talon toisessa päässä, ehkä siinä matkalla jotakin häviötä tulee, mutta meidän kotimme logistiikkaan ei sopinut, että tekninen tila, takka ja sauna olisivat olleet talon samassa päässä, Juha Pusila sanoo.

Lämmön tuotto tehokkaampaa

Pusiloiden talon katolla on sekä lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä, että sähköä tuottavia paneeleita. Juha Pusila kummastelee sitä, että taloissa käytetään yleisesti enemmän aurinkosähköä kuin -lämpöä.

– Keräimistä tulee maaliskuun lopussa varaajaan 50-asteista vettä ja tulee paneeleista toki myös 3-4 kWh sähköä.

– Muistan kuulleeni teholuokista, että aurinkosähköä saa olla 4-6 kertaa enemmän, että se olisi yhtä tehokasta kuin keräinten tuottama lämpö.

Odotetaan nettomaksujärjestelmää

Aurinkosähköjärjestelmistä oli vielä kolme vuotta sitten enemmän puhetta kuin välttämättä kokemusta ja tietoa.

– Olimme kolmansia Nurmijärvellä. Nyt niitä on jo enemmän. Ylipäätään ei juuri ollut saatavissa tietoa uusiutuvaa energiaa hyödyntävästä lämmitysjärjestelmästä. Pusiloiden talon järjestelmän suunnitteli vihtiläinen Ekolämmöx.

Juha Pusila halusi taloon tietoisesti ylisuuren aurinkosähköjärjestelmän.

– Odotamme aikaa, kun Suomessakin ryhdytään tukemaan pientuotantoa eri tavalla kuin nyt, ja siirrytään nettomaksu järjestelmään. Silloin maksetaan sähköyhtiölle vuoden kulutus – vuoden tuotto.

Ilmanvaihtokone on Enerventin Pingvin. Sen hyötysuhde on 80 prosenttia. – Pieni kone, mutta riittävä tähän taloon, Juha Pusila sanoo.

1 200-litraiseen hybridivaraajaan tulee lämpöenergiaa vesiputkissa takasta, kiukaasta ja kiukaan hormikeräimestä sekä katon aurinkokeräimistä.

– Jos joskus kyllästymme puun polttoon, voimme liittää hybridivaraajaan lisäksi vaikka ilma-vesilämpöpumpun

Talossa kuluu ostosähköä 11 500 kwh vuodessa. – Siitä 3 500 kwh kuluttaa pihan poremme, eli talossa kuluun noin 8 000 kwh vuodessa.

Myymme verkkoon nyt noin 2 500 kwh vuodessa. Kun joskus päästään nettolaskutukseen, ei meillä mahdottomasti sähköä kulu. Siihen nähden, että 200 neliön talossa tapahtuu ympäri vuoden paljon sähköllä.

– Kun aurinko paistaa, meillä tehdään to kaikki mahdolliset sähköä käyttävät kotityöt. Aurinkosähköjärjestelmän heikkous on se, että kun kulutus on suurta, on tuotto pientä. Ja kun tuotto on suurimmillaan, on kulutus pienimmillään.

Juha Pusila ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi suunnitellut hankkivaosa osaksi järjestelmää akkuja, joihin saisi katolta tulevan sähkön talteen omaa käyttöä varten, vaan myy sen verkkoon.

Maalämpö oli suunnitelmissa

Pusiloiden kodista piti alun perin tulla puurunkoisen talon ja maalämmöllä.

– Tutustuimme passiivikivitaloon ja kun siihen päädyimme, ei maalämpö enää ollut vähän energiaa käyttävään taloon järkevä valinta, Juha Pusila sanoo.

Lopulliset lämmitysjärjestelmäkustanriukset nousivat reilut 5 000 euroa yli maalämmön kustannusten, noin 20 000 euron.

– Talossa on runsaasti tekniikkaa, jonka asentamisella on hintansa.

Pusilat pääsivät valitsemaan tonttia uuden Lintumetsän alueelta ensimmäisten joukossa.

– Ei ole sattumaa, että talossa on etelän suuntaan isot lappeet.

Puu paloi takassa aiemminkin.

Perhe asui aikaisemmin vanhassa rintamamiestalossa, seitsemän kilometrin päässä, Espoon puolella, keskellä metsää. Muuton tärkein motiivi oli tuoda nyt 10-vuotias Eetu-poika lähemmäs kavereita.

Pusilat olivat 11 vuoden aikana remontoineet rintamamiestalonsa täysin.

– Meillä oli keskellä taloa suuri vuolukivitakkaleivinuuni, jossa oli tuli 160 kertaa vuodessa. Sillä lämpeni koko talo. Takan polttaminen oli elämäntapa. Olimme tottuneet puun hyödyntämiseen ja niin haluttiin tehdä myös uudessa talossa.

Puun poltosta haluttiin myös hyöty lämmitykseen. Vesikiertotakan teho veteen on 16 kW ja vesikiertokiukaan 10 kW. Kiukaassa poltetun puun primäärienergiasta otetaan talteen kolmasosa.

– Takan lämmöstä max 30 prosenttia säteilee huonetilaan. Loput kulkeutuu vedessä varaajaan.

Takassa yhdistyvät Pusiloiden mukaan hyvin lämmön tuotto, tunnelma ja sisustuselementti. Puukiukaan he myös taloonsa halusivat.

– Kun käyt saunassa ja käytät runsaasti lämmintä vettä, jollei muuta, niin saat käyttämäsi lämpimät) veden vesikiertokiukaalla ilmaiseksi. Kiukaan kuumat palokaasut karkaavat useimmiten taivaan tuuliin.

– Työtehoseura tutki hormikeräimiä ja totesi, että palokaasujen lämpötila viilenee 200 astetta, kun ne kulkevat keräimen läpi. Palokaasujen lämpötilaa voisi ehkä hyödyntää vieläkin enemmän, Juha Pusila pohtii.

Pusilat eivät ole koskaan ostaneet polttopuita. Nyt polttopuut tulevat mökiltä Mäntyharjulta.

– Edellisessä asuinpaikassa meillä oli yya-sopimus naapurin kanssa. Minä korjasin tuulenkaatamat heidän metsästään ja sain puut. Nyt pitäisi keksiä jotakin vastaavaa, Juha Pusila sanoo.

Ei ollenkaan työläs pyörittää

Pusilat ovat kahden vuoden asumisen jälkeen tyytyväisiä taloonsa ja valintoihinsa. Taloa ei ole Juha Pusilan mukaan ollenkaan työlästä pyörittää, eikä koko aikaa tarvitse tarkkailla ja huolehtia, että kaikki toimii.

– Järjestelmä on ollut käytössä kaksi vuotta ja yhden kerran on palanut sulake. Vesikiertotakan ohjauskeskus oli pimeänä. Sen seurauksena vesi alkoi kiehua takan vesisäiliössä ja hätäjäähdytys alkoi toimia. Tuli testattua, että systeemi toimii. Mitään ei pääse sattumaan, vaikka tulisi sähkökatkokin.

Itse tehty talo

Pusiloiden talon pohja on itse suunniteltu. Se säästi 4 500 euroa. 200 neliön talossa on kolme makuuhuonetta.

– Halusimme satsata yhteisiin tiloihin, keittiöön ja olohuoneeseen, joissa vietetään yhdessä aikaa.

Etelän suuntaa avautuva 80 neliön lähes koko talon levyinen pääosin katettu terassi on perheen kesäinen olohuone.

– Kunhan näkösuojaksi istutetut pilarikatajat vielä vähän kasvavat, on tavoite täyttynyt.

Talo maksoi lähes 400 000 euroa.

– Summa sisältää aivan kaiken, tontin, liittymät, kaikki talon materiaalit, kaiken tekniikan ja pihatyöt 950-neliöinen tontti maksoi 60 000 euroa.

Juha Pusila rakensi perheen talon pitkälti itse.

– Lvi-ja sähkötöissä apuna ammattilaisia. Myös ulkorappauksen ja sisätasoitukset tekivät ammattilaiset, mutta pitkiä aikoja tein talossa työtä yksin. Tein rakennustyön ajan poikkeavaa työaikaa, jotta ehdin arkipäivisinkin olla työmaalla reilut neljä tuntia.

Juha Pusila on markkinointijohtaja helsinkiläisessä urheiluhalliketjussa Arena Centerissä.

Perhe muutti uuteen kotiin kaksi vuotta sitten, viikon vajaan vuoden päästä töiden ajoituksesta.

vesikiertokiuas ja LTO piippu

– Ei talo vieläkään ihan valmis ole, mutta koska nämä olisivat, Juha Pusila nauraa. Pusilat ostivat vuonna 2012 mökkitontin Mäntyharjulta. Kesämökin rakentamisen myötä Juha innostui rakentamisesta niin, että ryhtyi suunnittelemaan perheelleen uutta kotia ja rakensi sen. Nyt perhe odottaa, mitä seuraavaksi.

– Ilmanvaihtokonetta pystyy säätämään tästä. Poistoilman lämpötila on 22,6 astetta ja ulos menevän ’jäteilman’ 16, 9 astetta. Se väli otetaan talteen.

Pusilat nauttivat keraamisten kivien ja vesikiertokiukaan tuottamista löylyistä. – 150 kilon kivimassa sitoo hyvin lämpöä ja löylyt ovat kosteat. Kivet ovat myös kestävät ja siksi pitkäikäiset Vesikiertokiukaan päällä on talteenottopiippu, josta lämmin vesi pumpataan myös hybridivaraajaan.

Teksti: Mari Ahola-Aalto