Vesikiertokiuas antaa hitaat hyvät löylyt

Meidän Sauna 4/2019

Fagermanit haluavat hyödyntää polttamansa puun mahdollisimman tehokkaasti. Siksi heidän uudessa talossaan on sekä vesikiertokiuas että -takka, jotka lämmittävät myös vettä.

Fagermanin viisihenkinen perhe muutti maaliskuussa uuteen kotiinsa Kirkkonummen Kolsariin.

Perhe muutti uuteen taloon pienemmästä ja vanhemmasta omakotitalosta.

– Alun perin ajatus oli rakentaa lisäneliöitä myös Kirkkonummella sijaitsevaan 1947 rakennettuun vanhaan taloon, mutta emme saaneet rakennuslupaa, Robert Fagerman kertoo.

Fagermanit rakensivat sitten Robertin isän naapuriin Kolsariin. Teri-talossa on tilaa 220 neliötä. Perheen lapset ovat iältään 1-, 5-7-vuotiaita.

– Tilaa tarvitaan, koska meitä on niin monta. Kaikilla on oma huone ja yksi työhuone etätöitä varten. Yläkerran aula on lasten oma olohuone, jossa he voivat viettää aikaa kavereineen, Robert juttelee.

– Ajattelimme, ettei tarvitse muuttaa ainakaan lisäneliöiden perässä enää koskaan, Linn-Sofie Wieliczko-Fagerman hymyilee.

Uuteen kotiin haluttiin iso keittiö ja tarpeeksi vessoja, joita talossa on kolme, kaksi yläkerrassa, joista toinen kylpyhuoneen yhteydessä ja yksi alakerrassa. Myös puusauna oli tärkeä. Talo maksoi reilut puoli miljoonaan euroa.

Ilma-vesilämpöpumppu syöttää lämmintä vettä vuorotellen kahteen kohtaan varaajassa. Yläosan käyttövesi on 50-60-asteista ja alapuolen lattialämmitykseen menevä vesi viileämpää, näyttää Robert Fagerman .

Vesikiertoiset takka ja kiuas

Vanhassa talossa oli pönttöuuni.

– Sehän lämmitti ihan mahdottomasti, mutta vain sen yhden huoneen. Muuten talo lämpesi suoralla sähköllä, Robert Fagerman kertoo.

Uuden talon lämmitysvaihtoehtoina olivat maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu, koska koko taloon haluttiin lattialämmitys.

– Rupesin kartoittamaan millaisia järjestelmiä on ja lopputulos oli, että halusin yhdistää ilma-vesilämpöpumpun ja takan, Robert kertoo.

– Halusimme hyödyntää takan tuottaman lämpöenergian mieluummin lattialämmitysveden kuin ilman lämmityksessä.

Alun perin vain olohuoneen takan piti olla vesikiertoinen, mutta idea levisi myös saunaan, jonne tuli vesikiertokiuas. Talon keskellä olevat tulisijat on kytketty yhteiseen piippuun, jossa kummallakin on oma horminsa.

Kesän tullen ei enää ole lämmitetty takkaa, joten lämmintä vettä on tuottanut ilma-vesilämpöpumpun ohella kiuas.

Varaajassa kaksi paikkaa vapaana

– llma-vesilämpöpumppu, vesikiertotakka ja hybridivaraajaja kaikkine tarpeineen maksoivat suurin piirtein saman verran kuin maalämpö, noin 17-18 000 euroa.

Maalämpöjärjestelmän lisäksi olisimme lisäksi tarvinneet erillisen takan, joka olisi lämmittänyt pelkkää ilmaa.

Kaikki lämmönlähteet on kytketty samaan hybridivaraajaan, jota otetaan sekä lämmin käyttövesi, että lattialämmitysvesi.

Hybridivaraajassa on vielä kaksi paikkaa vapaana.

– Keräimet voisimme hyvin laittaa ja ehkä vastuksen, jos paneelit tuntuvat paremmilta. Valmius on, putket on vedetty katon läpi.

Taloon on tilattu myös ilmalämpöpumppu. -Uskon, että se tulee käyttöön pääosin kesäajan viilennykseen, Robert sanoo.

Takka puolet kiuasta tehokkaampi

Robert Fagerman haluaa hyödyntää käyttämäänsä puuta mahdollisimman hyvin.

– Jos talossa on vain suora hormi ulos, eikä puun tuottamaa lämpöä pystytä ottamaan talteen, tulee puun käyttö kalliiksi.

Takka on vesikiertoisista lämmitysjärjestelmistä tehokkaampi. Kiuas antaa 4 kW veteen ja tarpeellisen osan saunan ilmaan, kun takka siirtää 8,7 kW veteen ja 9 kW ilmaan.

– Takka tuottaa veteen noin puolet enemmän kuin kiuas. Jos lisään saman verran puuta kiukaaseen ja takkaan, toimivat takan pumput tiuhemmin j a varaajan lämpötila nousee selvästi enemmän. Kun puut ovat kiukaassa palaneet, pumput lopettavat työnsä nopeasti, mutta takka kierrättää lämpöä vielä tunteja palamisen jälkeen, Robert Fagerman kertoo.

Eteisen seinällä oleva näyttö kertoo, että lämmin vesi liikkuu kiukaan vesisäiliöstä varaajaan. Näyttö kertoo kiukaan, takan ja varaajan lämpötilat.

Takan vesisäiliö on kooltaan 80 litraa, kiukaan huomattavasti pienempi. Kun vedenlämpötila saavuttaa tietyn tason, ryhtyy kiertovesipumppu siirtämään lämmintä vettä säiliöstä varaajaan.

Vesikiertokiuas lämmittää yhdellä täydellä pesällisellä saunan puolessa tunnissa 70 asteeseen ja samalla se lämmittää myös saunomisessa tarvittavat vedet.

– Saunan lämmittäminen sähköllä se vasta maksaa, kun saunan lisäksi sähköllä lämmitetään vielä saunan suihkuvedetkin.

Kovin pitkiä suihkuja ei oteta

Lämpimän veden tuotto on se, mihin asumisessa kuluu eniten energiaa. Fagerinanien talossa anturit kertovat reaaliaikaisesti varaajan lämpötilan.

– 5-10 minuutin suihku laskee koko varaajan lämpötilaa kymmenellä asteella, Robert kertoo.

Varaaja on asetettu niin, että lämmintä vettä riittää hyvin 3-4 minuutin suihkuun. Sen jälkeen vesi viilenee.

– Ei se kylmäksi muutu, mutta viilenee niin, ettei siinä viitsi kovin pitkään seistä. Ainoa aika, jolloin saa paljon kuumaa vettä on, kun takassa tai kiukaassa palaa tuli.

– Pitää vähän suunnitella, etteivät kaikki ole menossa suihkuun samaan aikaan, Linn-Sofie sanoo.

Teksti: Mari Ahola -Aalto